sunnuntai 10. elokuuta 2014

There and back again... voi ei, koulu alkaa taas!

Loman viimeinen päivä. Tuntuu tosi hassulta ajatella, että huomenna pitää mennä kouluun, kun vasta eilen olin Tukholmassa. Yleensä meidän perheessä jos ollaan käyty ulkomailla niin sieltä on tultu kotiin ainakin viikko ennen koulun alkua. Sen lisäksi tänään oli isin synttärijuhlat, niin ei ole ehtinyt valmistautua koulun alkuun mitenkään. Ei sillä, että olisin, jos olisi tänään ollut enemmän aikaa.

Päivä Tukholmassa oli jännä. Lähdimme (mie, äiti ja isi) perjantai-iltana laivaan, joka oli aikaisin aamulla Tukholmassa. Koska olin edellisenä yönä nukkunut liikaa (tai ainakin aamulla liian pitkään), en saanut yöllä nukuttua. Asiaa hankaloitti myös se, että laiva tärisi ja kolisi sekä se, että hyttimme ja yökerhon välissä oli yksi kerros, ja vielä sen lisäksi meillä oli perjantai-illan risteilyn kello kolmelta riitelevät känniläiset muutaman hytin päässä. Sain unta joskus neljän aikaan, ja herätys oli 5:50 (GMT +01:00).

Huonosti nukuttua yötä seurannut päivä ei alkanut kovin auvoisasti. Väsytti, ja Tukholmassa oli kuuma. Hotellin aamiaisella sai syödä paljon (mangojugurtti oli hyvää), ja tuli syötyä niin paljon liikaa, että oli vähän huono olo, kun lähdimme (mie, äiti, isi ja Aino, joka on vielä Tukholmassa kesätöissä) kävelemään kohti kirpparia.

Ainoa juttu, mitä löysin kirpparilta oli vyö (tai siis äiti löysi sen), mutta siellä oli sohva, jolla sain nukutuksi ainakin puoli tuntia. Päivällä nukkumisesta tulee tosi outo olo, mutta sen jälkeen taisimme mennä metroon ja kävelemään kaupungissa. Kävimme kaupassa ostamassa kaikkea hyvää (nom nom) ja menimme näköalapolulle johonkin, mistä näkyi suunnilleen puoli Tukholmaa (tai, no, en tiedä, miten iso Tukholma on, joten en osaa sanoa, mutta näkyi ainakin Riddarholms kyrka ja Kungahuset). Kun oltiin syöty, kävelimme metroasemalle ja menimme Gamla Staniin, jossa aioimme ensin kävellä jonkin aikaa, mutta löysimme sitten Science Fiction Bokhandelnin. En tiedä, kuinka kauan vietimme siellä, mutta se paikka oli kuin paratiisi. Fantasiakirjoja, scifiä, mangaa, tv-sarjoja, pelejä ja vaikka mitä. Iso osa kirjoista oli englanniksi, ja olisin halunnut ostaa City of Heavenly Firen, Tailchaser's Songin, Supernaturalin season 8, Evenstarin, Matkijanärhi-rintakorun, kaikki uuden Sherlockin tuotantokaudet ja kaikki Otherlandin osat. Vaikka olisin halunnut niin paljon asioita, ostin kuitenkin vain Sherlockin kolmannen tuotantokauden (se maksoi 99 kr, enkä ollut katsonut sitä vielä). En ole vielä edes ottanut sitä pois muoveista.

Ajelimme päivän aikana vielä muutaman kerran metrolla, syömässä Pizza Hutissa ja ostamassa prezeleitä Lidlistä. Laiva takaisinpäin lähti 19:30. Jätimme Ainon Tukholmaan ja lähdimme laivaan peläten toista yhtä huonosti nukuttuä yötä. Niin ei kuitenkaan onneksi käynyt, ja bonuksena näimme suurimman osan Hobitin 2. osasta, joka tuli telkkarista (ilman minkäänlaisia tekstityksiä örkki- ja haltiakielisiä kohtauksia oli vaikea ymmärtää... Meitä jäi näkemättä arviolta puoli tuntia alusta.).















perjantai 1. elokuuta 2014

But there was no such thing as forever

Tänään toin vasta toista kertaa koko kesänä tietokoneeni kuistille, ja voin sanoa, että on kannattanut. Olen ollut suurimman osan päivästä ulkona, ja täällä on tuullut tosi paljon. Tähän nurkkaan ei ole edes paistanut aurinko koko päivänä, mikä on plussaa (koska sitten kone ei kuumene enempää liikaa kuin jo valmiiksi) ja samalla voin toisella silmällä katsoa aina välillä, että tuolla se koira vieläkin nukkuu.

En ole koko viikkona tehnyt oikeastaan muuta kuin katsonut animea ja muutaman jakson Game of Thronesin kakkostuotantokautta. (Laskin eilen, että animen/GoTin katsomisessa on kulunut noin 50 tuntia viikosta...voisi ehkä vähentää.) Olen ollut kotona, enimmäkseen sisällä omassa huoneessani ja käynyt pari kertaa päivässä alakerrassa syömässä (koiraa olen lenkittänyt vain muutaman kerran tällä viikolla). Motivaatiota tai energiaa muuhun ei oikein löydy. Paitsi joku päivä soitin melkein kymmenen minuuttia pianoa (tai ei ehkä niinkään kauaa). Tarina vailla nimeäkin on edennyt tällä viikolla noin puoli sivua.

Ja otin juuri äsken ainoat tällä viikolla otetut valokuvat (yksi digillä ja kaksi filmikameralla):

  

Korvauksena tästä laiskotteluviikosta muutama pieni salaisuus:



Heh, onhan niitä vähän muokattu..
(sanoin, etten näyttäisi näitä kuvia, mutta nämä ovat vain parhaat huonoimmista, ne ehkä kaksi kelvollista tuona päivänä otettua kuvaa säästän lopulliseen työhön, johon oikeastaan toivon voivani käyttää filmikameralla otettuja kuvia, en näitä)